Työryhmä III Kulttuurintutkimuksen päivillä Joensuussa 14.-15.12.2007
Kansa on modernin ajan läpäisevä keskeinen kulttuurin ja politiikan elementti, mutta mitä kansalla lopulta tarkoitetaan? Kysymykseen on useita vastauksia, joita voi hakea kysymällä missä, milloin ja millaisissa tarkoituksissa kansa esiintyy ja otetaan kertomisen välineeksi.
Miten kansa ymmärretään esimerkiksi suhteessa sivistyneistöön, kaupunkiväestöön tai ulkomaalaisiin? Jos kaikki ovat kansaa, mistä ja miten erilaiset erot kuitenkin muodostuvat? Millaisten aineistojen avulla kansaa ja kansaa koskevia käsityksiä voi tutkia? Työryhmässä paneudutaan kansan tilannesidonnaisiin merkityksiin ja pohditaan erilaisten aineistojen mahdollistamia näkökulmia. Miten aineistot/lähteet muokkaavat ja tuottavat käsityksiä tai millä tavalla erilaiset ja eriaikaiset kontekstit vaikuttavat käsitysten syntyyn?
Tervetuloa esittelemään tutkimusaineistoasi ja/tai pohtimaan kysymyksiä kanssamme!
Ehdotukset alustuksista työryhmän vetäjille: Kukku Melkas, Turun yliopisto, kotimainen kirjallisuus kukku.melkas [at] helsinki.fi ja Olli Löytty, Tampereen yliopisto, sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos olli.loytty [at] uta.fi
TYÖRYHMÄT
Työryhmiin ilmoittaudutaan suoraan työryhmien vetäjille. Ilmoittautuminen ja abstraktien viimeinen jättöpäivä on 1.10.2007. Abstraktien pituus on *-1 liuskaa, ja ne toimitetaan ryhmien vetäjille sähköpostitse mahdollisimman yksinkertaisessa muodossa, esimerkiksi word-tiedostona. Hyväksytyt abstraktit julkaistaan päivien kotisivuilla marraskuun alkupuolella.
Lisätietoja päivien nettisivuilta.
Hankkeen kuvaus
Minkälaisia ”kansaan” ja ”kansalaisuuteen” liittyviä erilaisia määrittelyjä esiintyy 1900-luvun alussa? Tuolloin suomalainen kansakunta oli vasta muotoutumassa poliittisine oikeuksineen ja velvollisuuksineen sekä instituutioineen.
Ajanjakson monimuotoisuutta ja ristiriitaisuuksia peittävät jälkikäteiset menneisyyden tulkinnat, joissa tuo aika monesti mielletään ”modernin kansakunnan” esiasteeksi. Tulevat tapahtumat ja kehityksen suunta eivät kuitenkaan olleet aikalaisten tiedossa.
Tutkimme kirjallisuudentutkimuksen, historiallisen sosiologian, kulttuurintutkimuksen ja naistutkimuksen menetelmiä ja lähestymistapoja hyödyntäen aikalaisdokumentteja siten, että marginaaliset puhe- ja ajattelutavat nousevat tutkimuksen keskiöön.
Koneen Säätiön rahoittama hanke toteutettiin vuosina 2006-2009.
Tutkijat
Hankkeen tutkijoita ovat:
VTT Anu-Hanna Anttila
Turun yliopisto/Sosiologian laitos
Anu-Hanna Anttilan tutkimuskohteina ovat vapaa- ja työajan sosiaalihistoria ja teoretisointi sekä kansan ja kansalaisuuden konstruoinnin problematiikka – erityisesti sukupuolen ja luokan näkökulmista. Hänen väitöskirjansa Loma tehtaan varjossa: teollisuustyöväestön loma- ja vapaa-ajan moraalisäätely Suomessa 1930–1960-luvuilla (SKS, 2005) on ensimmäinen suomalaisen työväestön loma- ja vapaa-aikaa käsittelevä tutkimus. Muista julkaisuista mainittakoon seuraavat:
- Pärjäämisen ajat - horjuvat työt (toim. Anu Suorannan kanssa, THPTS 2007),
- Kahden muusan palveluksessa: historiallisen sosiologian lähtökohdat ja lähestymistavat (toim. Marja Anderssonin ja Pekka Rantasen kanssa, THS 2005),
- Tutkimus menetelmien pyörteessä: sosiaalitutkimuksen lähtökohdat ja valinnat (toim. Pekka Räsäsen ja Harri Melinin kanssa, PS-Kustannus 2005),
Lisäksi hän on julkaissut useita artikkeleita historiallisen sosiologian ja päihdetutkimuksen aloilta. Anttila työskentelee Turun yliopiston sosiologian laitoksella vanhempana tutkijana (tutkijatohtorin projekti, Suomen Akatemia). Vuodesta 2006 Anttila on ollut Sosiologia-lehden toimistuskunnan jäsen ja vuodet 2007-2008 lehden vastaava päätoimittaja. Anttilan Academic cv.
Kansakunnan murrosaika nosti esiin taistelun nuorisosta (Turun Sanomat/ Alio 29.10.2006)
Anu-Hanna Anttilan tutkimuskohteina ovat vapaa- ja työajan sosiaalihistoria ja teoretisointi sekä kansan ja kansalaisuuden konstruoinnin problematiikka – erityisesti sukupuolen ja luokan näkökulmista. Hänen väitöskirjansa Loma tehtaan varjossa: teollisuustyöväestön loma- ja vapaa-ajan moraalisäätely Suomessa 1930–1960-luvuilla (SKS, 2005) on ensimmäinen suomalaisen työväestön loma- ja vapaa-aikaa käsittelevä tutkimus. Muista julkaisuista mainittakoon seuraavat:
- Pärjäämisen ajat - horjuvat työt (toim. Anu Suorannan kanssa, THPTS 2007),
- Kahden muusan palveluksessa: historiallisen sosiologian lähtökohdat ja lähestymistavat (toim. Marja Anderssonin ja Pekka Rantasen kanssa, THS 2005),
- Tutkimus menetelmien pyörteessä: sosiaalitutkimuksen lähtökohdat ja valinnat (toim. Pekka Räsäsen ja Harri Melinin kanssa, PS-Kustannus 2005),
Lisäksi hän on julkaissut useita artikkeleita historiallisen sosiologian ja päihdetutkimuksen aloilta. Anttila työskentelee Turun yliopiston sosiologian laitoksella vanhempana tutkijana (tutkijatohtorin projekti, Suomen Akatemia). Vuodesta 2006 Anttila on ollut Sosiologia-lehden toimistuskunnan jäsen ja vuodet 2007-2008 lehden vastaava päätoimittaja. Anttilan Academic cv.
Kansakunnan murrosaika nosti esiin taistelun nuorisosta (Turun Sanomat/ Alio 29.10.2006)
PD Ralf Kauranen
Åbo Akademi/ Sosiologian laitos
Ralf Kauranen väitteli keväällä 2008. Hänen väitöskirjansa aiheena oli sodanjälkeinen niin kutsuttu sarjakuvakysymys eli keskustelu sarjakuvien soveliaisuudesta lasten lukemistoiksi. Aikaisemmin Kauranen on tutkinut sarjakuvakritiikin keinoja muokata sarjakuvasta legitiimiä taidetta. Historiallisen sosiologian alalta Kauraselta on ilmestynyt – yhdessä Pekka Rantasen kanssa – artikkeli ”Foucault, genealogia, arkeologia” (teoksessa Kahden muusan palveluksessa, THS 2005). Lisää Ralfista.
FT Olli Löytty
Turun yliopisto/ Taiteentutkimuksen laitos
Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden lehtorina työskentelevä Olli Löytty on käsitellyt useissa julkaisuissaan suomalaisuuteen ja monikulttuurisuuteen liittyviä kysymyksiä. Väitöskirjassaan Ambomaamme: suomalaisen lähetyskirjallisuuden me ja muut (2006) hän analysoi suomalaisia toiseuden esityksiä ja pohtii jälkikoloniaalisen teorian soveltuvuutta suomalaiseen kontekstiin. Hän on ollut kirjoittamassa ja toimittamassa mm. seuraavia teoksia:
- Erilaisuus (toim. Mikko Lehtosen kanssa, Vastapaino 2003),
- Suomi toisin sanoen (Mikko Lehtosen & Petri Ruuskan kanssa, Vastapaino 2004),
- Suomalainen vieraskirja (toim. Anna Rastaan & Laura Huttusen kanssa, Vastapaino 2005),
- Rajanylityksiä (toim., Vastapaino 2005) sekä Kolonialismin jäljet (toim. Joel Kuortin & Mikko Lehtosen kanssa, Vastapaino 2007).
Lue Löytyn Framework-lehdessä ilmestynyt kirjoitus transnationaalisuudesta "Connecting the Culture(s)".
Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden lehtorina työskentelevä Olli Löytty on käsitellyt useissa julkaisuissaan suomalaisuuteen ja monikulttuurisuuteen liittyviä kysymyksiä. Väitöskirjassaan Ambomaamme: suomalaisen lähetyskirjallisuuden me ja muut (2006) hän analysoi suomalaisia toiseuden esityksiä ja pohtii jälkikoloniaalisen teorian soveltuvuutta suomalaiseen kontekstiin. Hän on ollut kirjoittamassa ja toimittamassa mm. seuraavia teoksia:
- Erilaisuus (toim. Mikko Lehtosen kanssa, Vastapaino 2003),
- Suomi toisin sanoen (Mikko Lehtosen & Petri Ruuskan kanssa, Vastapaino 2004),
- Suomalainen vieraskirja (toim. Anna Rastaan & Laura Huttusen kanssa, Vastapaino 2005),
- Rajanylityksiä (toim., Vastapaino 2005) sekä Kolonialismin jäljet (toim. Joel Kuortin & Mikko Lehtosen kanssa, Vastapaino 2007).
Lue Löytyn Framework-lehdessä ilmestynyt kirjoitus transnationaalisuudesta "Connecting the Culture(s)".
FM Mikko Pollari
Tampereen yliopisto/ Sosiaalitutkimuksen laitos
Mikko Pollari on käsitellyt pro gradu -tutkielmassaan (TaY, 2006) 1900-luvun alun sivistyneistön maailmankuvaa sekä heidän käsityksiään kansasta ja kansakunnasta. Mikko Pollari: Kansan parhaaksi. Eino Leinon Sunnuntai-lehden sivistyneistö- ja kansakuva 1915-1918.
Mikko Pollari on käsitellyt pro gradu -tutkielmassaan (TaY, 2006) 1900-luvun alun sivistyneistön maailmankuvaa sekä heidän käsityksiään kansasta ja kansakunnasta. Mikko Pollari: Kansan parhaaksi. Eino Leinon Sunnuntai-lehden sivistyneistö- ja kansakuva 1915-1918.
YTM Pekka Rantanen
Tampereen yliopisto/ Sosiaalitutkimuksen laitos
Pekka Rantanen on kirjoittanut yhdessä Ralf Kaurasen kanssa artikkelin ”Foucault, genealogia, arkeologia” (teoksessa Kahden muusan palveluksessa, THS 2005, toim. yhdessä Marja Anderssonin ja Anu-Hanna Anttilan kanssa). Lisäksi Rantanen on julkaissut kolme artikkelia:
- "Non-documentary Burqa-pictures in the Internet: Ambivalence and the Politics of Representation". (International Journal of Cultural Studies 8:3),
- "Burkha-kuvat Internetissä" (Sosiologia 40:3).
- "Sääty-yhteiskunta ja suomalaisuus sanomalehtien muotipuheessa 1800-luvun lopulla” (Sosiologia 38:2).
Rantanen on European Journal of Cultural Studies -lehden toimittaja sekä toiminut vuoden 2007 alusta Sosiologia-lehden toimituskunnan jäsenenä. Muita kiinnostuksen kohteita ovat maahanmuutto ja ulkomaalaiset työntekijät luonnontuotealalla nykyisen globalisaation prosesseissa.
Pekka Rantanen on kirjoittanut yhdessä Ralf Kaurasen kanssa artikkelin ”Foucault, genealogia, arkeologia” (teoksessa Kahden muusan palveluksessa, THS 2005, toim. yhdessä Marja Anderssonin ja Anu-Hanna Anttilan kanssa). Lisäksi Rantanen on julkaissut kolme artikkelia:
- "Non-documentary Burqa-pictures in the Internet: Ambivalence and the Politics of Representation". (International Journal of Cultural Studies 8:3),
- "Burkha-kuvat Internetissä" (Sosiologia 40:3).
- "Sääty-yhteiskunta ja suomalaisuus sanomalehtien muotipuheessa 1800-luvun lopulla” (Sosiologia 38:2).
Rantanen on European Journal of Cultural Studies -lehden toimittaja sekä toiminut vuoden 2007 alusta Sosiologia-lehden toimituskunnan jäsenenä. Muita kiinnostuksen kohteita ovat maahanmuutto ja ulkomaalaiset työntekijät luonnontuotealalla nykyisen globalisaation prosesseissa.
YTT Petri Ruuska
Tampereen yliopisto/ Sosiaalitutkimuksen laitos
Petri Ruuskan on käsitellyt tutkimuksissaan suomalaisuutta, nationalismia ja globalisaatiota kulttuurisesta näkökulmasta. Mainittuihin aiheisiin liittyvät seuraavat julkaisut:
- ”Nationalismi: Kansallisen järjestyksen globaali kulttuuri ja arki” (teoksessa Anna Rastas ym. toim. Suomalainen vieraskirja, Vastapaino 2005),
- Suomi toisin sanoen (yhdessä Mikko Lehtosen ja Olli Löytyn kanssa, Vastapaino 2004),
- Kuviteltu Suomi (Väitöskirja, Tampereen yliopisto 2002),
- Post-Patria: Globalisaation kulttuuri Suomessa (Pertti Alasuutarin kanssa, Vastapaino 1999),
- ”Negatiivinen suomalaisuuspuhe yhteisön rakentajana” (Sosiologia 4/1999),
- Elävänä Euroopassa: Muuttuva suomalainen identiteetti (toim. Pertti Alasuutarin kanssa, Vastapaino 1998).
Vuoden 2007 alusta hän on toiminut Suomen Akatemian tutkijatohtorina tutkimushankkeessa Kansapuhe: Nationalismi arkisena tiedon muotona.
Petri Ruuska (2006) "Kansapuhe". Teoksessa Jari Aro & Risto Heiskala (toim.): Kulttuuri, tutkimus, metodi.
Petri Ruuskan on käsitellyt tutkimuksissaan suomalaisuutta, nationalismia ja globalisaatiota kulttuurisesta näkökulmasta. Mainittuihin aiheisiin liittyvät seuraavat julkaisut:
- ”Nationalismi: Kansallisen järjestyksen globaali kulttuuri ja arki” (teoksessa Anna Rastas ym. toim. Suomalainen vieraskirja, Vastapaino 2005),
- Suomi toisin sanoen (yhdessä Mikko Lehtosen ja Olli Löytyn kanssa, Vastapaino 2004),
- Kuviteltu Suomi (Väitöskirja, Tampereen yliopisto 2002),
- Post-Patria: Globalisaation kulttuuri Suomessa (Pertti Alasuutarin kanssa, Vastapaino 1999),
- ”Negatiivinen suomalaisuuspuhe yhteisön rakentajana” (Sosiologia 4/1999),
- Elävänä Euroopassa: Muuttuva suomalainen identiteetti (toim. Pertti Alasuutarin kanssa, Vastapaino 1998).
Vuoden 2007 alusta hän on toiminut Suomen Akatemian tutkijatohtorina tutkimushankkeessa Kansapuhe: Nationalismi arkisena tiedon muotona.
Petri Ruuska (2006) "Kansapuhe". Teoksessa Jari Aro & Risto Heiskala (toim.): Kulttuuri, tutkimus, metodi.
Marginaalit kohtaavat 1905
(sarjasta Corto Maltese Pietarissa)
Blogi
Ajankohtaista:
